Muistovärssyjä vanhemmille ja iso­vanhemmille

Ei pienet sydämemme

ymmärtää voi,

miks´ kultainen

vaarimme otettiin pois.

Hellästi varovasti heittäkää multaa

mummomme arkulle, siellä on kultaa.

Ikiuni vaivasi pyyhki pois,

ei oikein rauhaasi itkeä ois.

Mutta luopua äidistä (isästä) parhaimmasta,

mikä estäisi kyyneleitä vuotamasta.

Sinä ansaitset kiitokset kauneimmat,

ikilevon pyhän ja rauhaisan.

Jää hyvästi (äiti) isä,

oli osasi antajan ainiaan.

Nyt vieläkin kalleinta annat meille,

pyhät muistot valoksi elämän teille.

Kiitos hoivasta lapsuuden,

rakkaudesta, min annoit meille

ohjaten askelta hyvän teille.

Annoit eestämme parhaintas,

siunaamme, isä, sun muistoas.

(Immi Hellén)

Mummo kulta, tähtiin sulle vilkutamme.

Kuule siellä taivahassa,

mummo sua rakastamme.

Oi tuonen enkeli armias

lepo lempeä äidillemme (isällemme) anna.

Hänet siivin kirkkahin kuljeta,

ikirauhan rantahan kanna.

Siell´ siunatun mullan alla

lepopaikkas on rauhaisa.

Sinne saatamme isän armaan

äidin vierelle nukkumaan.

Sä, Herra, palkitse Äidin vaivat,

sun taimes hoitoa hältä saivat.

Sun suuren lempesi kirkkaudesta

nään säteen Äitini katsehesta.

Siks´ tuntuu päivä kuin maillaan ois,

tään silmän loiste kun sammuu pois.

(Sakari Topelius)

Lähti lentoon enkeli taivaan,

tuli luokse väsyneen, sairaan,

kosketti hiljaa posken nukkaa,

silitti hellästi hopeista tukkaa.

Nosti siivilleen äitimme armaan,

vei turvaan paikkaan varmaan,

isän viereen tähtien taa.

Luokse Jumalan Kaikkivaltiaan.